Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä eli flimmeri.

Meillä oli marraskuun alussa toisenasteen yhteys jossa markkinoimme omaa koulutusta ja osaamisalaa. Työvuoroja tehtiin kahdessa vuorossa ja toisten sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala opiskelijoiden kanssa eri päivänä. Silloin kun meillä ei ollut työvuoroa saimme sille ajalle itsenäisiä tehtäviä. Olen kirjoittanut tänne blogiin niihin vastaukset. :)

Ensin käsitellään eteisvärinää eli flimmeriä.

• Millaisesta sairaudesta on kyse, millaisia oireita siinä on?

- Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö ja nimike Flimmeri on lääkärislangia. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu säännöllisesti vaan eri kohdat supistelevat eri aikaan. Silloin tapahtuu ikäänkuin värinää. Eteisvärinässä syke on epätasainen ja epäsäännöllinen joka johtuu siitä, kun sydämen sähköimpulsit kulkeutuvat sattumanvaraisesti kammioiden puolelle. Oireita eteisvärinässä on monia ja ne vaihtelevat hyvin suuresti. Joillekin sydämen epätasainen syke eli rytmihäiriöt eivät tunnu ollenkaan vaan ne löydetään monesti sattumalta lääkärissä. Joillakin taasen tuntuu hyvin selkeästi epätasainen syke rinnassa. Usein ensimmäisellä ilmenemiskerralla syke on tiheä jolloin voi esiintyä myös ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta ja suorituskyvyn heikkenemistä. Eteisvärinä voi olla kohtauksittaista jolloin se on nopea ja häiritsevä. Jatkuessaan pidempään syke usein hidastuu. Jos eteisvärinässä on liian tiheä syke sitä voidaan hidastaa lääkkeillä jolloin myös oireet vähenevät.

• Mitkä on flimmerin riskitekijät tai mikä voi laukaista eteisvärinäkohtauksen?

- Eteisvärinäkohtauksen laukaisevat tekijät vaihtelevat, Se voi alkaa liiallisen alkoholin käytön seurauksena ja on silloin ns. ''krapulaflimmeri''. Joillakin voi stressi tai rasitus laukaista eteisvärinäkohtauksen ja joillakin taasen se voi tulla nukkuessa. Usein se alkaa satunnaisesti eikä laukaisevaa tekijää aina tiedetä. Riskitekijöitä eteisvärinäkohtaukseen voi olla mm: kilpirauhasen liikatoiminta, läppävika, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja kohonnut verenpaine.

• Miten sitä hoidetaan?

- Eteisvärinää hoidetaan mm. rytmin siirrolla, jos eteisvärinä on tuore. Myös erilaisilla lääkityksillä sydämen rytmi saadaan palautumaan. Eteisvärinä voidaan myös ''parantaa'' katetriablaatiolla jossa sydämen eteiseen asennetaan katetri jolla saadaan rytmihäiriön aiheuttamat solut eristettyä sähköisesti. 

Seuraava aihe on sydämen vajaatoiminta. 

•  Millaisesta sairaudesta on kyse ja millaisia oireita siinä on?

- Sydämen vajaatoiminta on sairaus jossa sydänlihas ei pysty normaalisti hoitamaan tehtäväänsä eli pumppaamaan verta elimistöön. Vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire monesta muusta sydänsairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä ja alle 50-vuotiailla se on harvinainen, mutta yli 75-vuotiailla se on yleinen ja sitä sairastaa jopa joka kymmenes. Vajaatoiminnan oireet ovat erilaisia riippuen siitä kummalla puolella sydäntä se on. Usein vajaatoiminta on molemmilla puolilla sydäntä. Sydämen vajaatoiminta on ensisijaisesti vasemmalla puolella. Silloin pääasiallisena oireena on hengenahditus ja nopea väsyminen jotka ilmenevät usein rasituksessa. Usein myös paino nousee vajaatoiminnna pahentuessa. Painon nousu johtuu siitä että nesteet eivät poistu elimistöstä kunnolla vaan kertyvät sinne. Oikean puolen vajaatoiminnassa oireena on yleensä jalkojen turvotus nilkoissa ja säärissä. Tämä johtuu siitä että neste kerääntyy kudoksiin ja aiheuttaa turvotusta, Usein oikean puolen vajaatoiminnan yhteydessä on myös munuaisten toimintahäiriö joka vaikeuttaa lääkehoitoa. Oikean puolen vajaatoimintaan voi liittyä myös ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia joka johtuu suoliston verenkierron häiriöistä. 

• Mitkä ovat vajaatoiminnan riskit/aiheuttajat? Mitkä asiat pahentavat kroonista sydämen vajaatoimintaa?

-Tavallisimpia riskitekijöitä on sepelvaltimoahtaumat joitka estävät sydänlihaksen hapen ja verensaantia, korkea verenpaine joka ylirasittaa sydäntä, sydänläppäahtaumat ja -läppävuodot sekä sydänlihaksen rakenteelliset viat. Akuutin sydämen vajaatoiminnan aiheuttaa esim. sydäninfarkti, vaikea sydänlihastulehdus, tai hankala rytmihäiriö. Kroonin vajaatoiminta alkaa pikkuhiljaa ja oireet pahenevat pikkuihiljaa. 

• Miten vajaatoiminta hoidetaan? (Sekä akuutti että krooninen?)

- Hoitona käytetään usein suun kautta nautittavia lääkkeitä kuten nesteenpoistolääkkeet, ACE-estäjät, ATR-salpaajat ja beetasalpaajat. Lisäksi mm. pitkävaikutteiset nitrot, digoksiini ja ivabradiiniä kytetään vajaatoiminnan hoidossa. Useimmat vajaatoiminta potilaat tarvitsevat myös veren hyytymistä estävää lääkitystä. 

• Millaista elämäntapaohjausta annat kroonista sydämen vajaatoimintaa kärsivälle potilaallesi?

- Antaisin ohjeeksi tällaiselle asiakkaalle säännöllisen lääkkeiden käytön, ei liiallista rasitusta mutta kuitenkin pieniä määriä liikuntaa ja ennen kaikkea hoitoon hakeutuminen ja vajaatoiminnan tarkkailu. Suolan käytön vähentäminen ja painon tarkkailu. Säännöllinen ja kevyt liikunta, 

• Millaisia asioita / oireita on seurattava kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavan asiakkaan kohdalla esim. kotihoidossa? 

- Säännölliset laboratoriokokeet, asiakkaan vointi varsinkin lääkkeiden aloituksen tai lääkemäärien muuttamisen aikana, painon tarkkailu, suolan käyttö, nestetasapaino.

Tässä pientä infopakettia tälläkertaa, Toivottavasti oli helppolukuista. Saapa nähdä mistä ensikerralla kerron. :) Ihanaa joulun odotusta!

p.s. Laitoin tänne loppuun vielä lähdeluettelon jos mielenkiintoa riittää enemmänkin niin voi perehtyä lisää aiheeseen. :)

Lähteet: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00015#s4

http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/eteisvarina

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00084#s2

http://www.sydansairaala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=309

http://karpatiat.net/toiminta/kardiomyopatia/asiantuntijaesitykset/liikunta-ja-krooninen-sydamen

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00154

Opintoja SaHu B:llä

Opinnot sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalalla alkoi 10.8.2016


Meille jaettiin tällä viikolla kotiryhmät joissa tehdään pieniä ryhmätöitä. Meidät jaettiin Belbinin tiimirooli testin perusteella ryhmiin ja siksipä meidän jokainen ryhmä on sellainen jossa on vähän kaikin tavoin työskenteleviä ihmisiä. Tykkään omasta kotiryhmästäni mutta vielä on hieman hankalaa työskennellä ryhmässä, koska ei vielä tunne kaikkia kunnolla, mutta kyllä se tästä. :) Kunhan oppii tuntemaan oman kotiryhmän jäsenet niin varmasti alkaa hommat rullaamaan hyvin ja osaa huomioida kaikkien vahvuudet tasapuolisesti.
Onneksi olemme kaikki sosiaali- alalla niin yhteistyön tekeminen on osin jopa luontevaa koska olemme kuitenkin alalla jossa täytyy tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen.